Siirry pääsisältöön

Zombie

 Song of the day;;

→ TesseracT - Of Mind - Nocturne


Climb

You're dehydrated

Fly

Your wings are jaded

Cry

You're enervated

Die

For what you believe in

Try

You've nearly made it

Why?


You're the plague within my dreams

Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength

And we're responsible

The truth is that it will end here

Denial's an impairment of your fear

Can we save us from ourselves?

Can we save us from ourselves?

(This is the saviour and its form)


You can break through

Wake me up

Tell me it's gone

False hope sells lies I won't buy

We are still one


Let's attempt escape

Melancholia will feed

We'll admit defeat

The Vox Populi will cease

The air is thickening

We are drifting


You're the plague within my dreams

Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength

And we're responsible

(And we're responsible)

The truth is that it will end here

Denial's an impairment of your fear

Can we save us from ourselves?

Can we save us from ourselves?

(This is the saviour and its form)


What's done is done

One more second chance would be enough

Only on the brink can we see so clearly


Wake me up

Wake me up

Wake me up

Wake me up

--

Tänään mua on väsyttäny jostain syystä aivan perkeleesti. Johtunee tästä, että kun oikaisin sohvalle hetkeks ''lepuuttaakseni silmiäni'', heräsin n. kolmen tunnin päästä vähän semmonen 'mitä vittua'-mielentila päällä. No, ei se mitään. Mulla on nyt ollu yllättävän vähän sellasia päiviä, että tekee mieli vaan nukkua, joten ei haittaa. Pyykkivuorokin pitäis taas käydä varaamassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...