Siirry pääsisältöön

Father time

Song of the day;;




Warsaw rise


Do you remember when

When the Nazis forced their rule on Poland
1939 and the allies turned away
From the underground
Rose a hope of freedom as a whisper
City in despair, but they never lost their faith


Women, men and children fight

They were dying side by side
And the blood they shed upon the streets
Was a sacrifice willingly paid


Warsaw, city at war

Voices from underground


Whispers of freedom

1944 help that never came
Calling, Warsaw, city at war
Voices from underground


Whispers of freedom

Rise up and hear the call
History calling to you
Warszawo, walcz


Spirit, soul and heart

In accordance with the old traditions
1944 still the allies turn away
Fighting street to street
In a time of hope and desperation
Did it on their own and never lost their faith


Women, men and children fight

They were dying side by side
And the blood they shed upon the street
Was a sacrifice willingly paid


Warsaw, city at war

Voices from underground


Whispers of freedom

1944 help that never came
Calling, Warsaw, city at war
Voices from underground


Whispers of freedom

Rise up and hear the call
History calling to you
Warszawo, walcz


All the streetlights in the city

Broken many years ago
Break  the curfew, hide in sewers
Warsaw, it's time to rise now


All the streetlights in the city

Broken many years ago
Break the curfew, hide in sewers
Warsaw, it's time to rise now


Warsaw, city at war

Voices from underground


Whispers of freedom

1944 help that never came
Calling, Warsaw, city at war
Voices from underground


Whispers of freedom

Rise up and hear the call
History calling to you
Warszawo, walcz


--


Yay for another war song.

SERIES 14 COUNTDOWN


DAYS LEFT: 6
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää