Siirry pääsisältöön

5 fine frøkner

Song of the day;;


This song goes out to everyone who's felt broken
Who searched for the answer and was left in the dark
This is for you

Stand up

Oh

I will never be afraid, you shot me once
I'm still standing
I will never dig my grave
You shot me once
I'm still standing

And every part of me keeps screaming
Get on with your life and start by leaving
I'm trying to heal these wounds but I'm still bleeding
(I'm trying to heal these wounds but I'm still bleeding)

I've run out of all that I was
(All I was)
I've searched for the meaning and ended up lost
But I see the light at the end of the road
And it's guiding me
(And it's guiding me)
Guiding me home
(Guiding me home)

I know I no longer must walk through this world alone
We must resist to be a part of their insolence
We must start the resistance
Follow no one
I've run out of all that I was
And I'm searching for the meaning and ended up lost
But I see light at the end of the road
It's guiding me home where I'll heal all
That has left me bleeding
While their words still burn
These scars are another lesson learned

You live your life so disconnected
As you st there mighty in your fucking little throne
I'll see to it that all your walls crumble
I'll tear it down stone by stone

Bow down, I will not kneel before you
Bow down, you're never gonna wear my crown

You shot me once but I'm still here
You shot me once but I'm still here

This is for those who've seen the light
We must rise, we're limitless tonight
And though the sun may never shine, we must know
We're limitless tonight

This is for those who've seen the light
We must rise, we're limitless tonight
And though the sun may never shine, we must know
We're limitless tonight
We're limitless tonight

It's time for destruction
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää