Siirry pääsisältöön

Thank god it's Christmas

Song of the day;;


Someone left the door open
Who left me outside?
I'm bent, I'm not broken
Come live in my life
All the words left unspoken
All the pages I write
On my knees and I'm hoping
That someone holds me tonight
Hold me tonight

Welcome to the world and all the land in it was wasted
The blood upon your hands and the wickedness that made it
Sing or scream it all and the memories keep fading
See the exit wound, dear god, what have we taken?
Guess I'll say a prayer and I'll kiss into the air
I'll look into the sky, send them straight to nowhere
We all drug the grave, can't shake away the shame
Quiver in the sky but you're shaken all the same
You left us with the guns and all of them unloaded
Teach us how to shoot but you taught us how to hold them
All the weight of all the world is right between your shoulders
Heavy is the heart when the world keeps growing colder

Who left the door open?
Who left me outside?
I'm on my knees and I'm hoping
'Cause someone holds me tonight
Hold me tonight

Two sides to every story, here's a little morning glory
Breakfast off a mirror, dying slow, seems a little boring
Burning like a flag, walking straight into the breeze
'Cause there's two types of people, you are weak or you are me, yeah
What's another lifetime like mine?
We all die a little sometimes, it's alright
Did you come to say your goodbyes to this life?
We all hurt a little sometimes, we're alright
So mothers, hold your children, don't you ever let them go
There is weakness in your grip and they are holding all the hope
Don't you ever let me go (Don't you ever let me go)
Don't you ever let me go (Don't you ever let me go)

Who left the door open?
Who left me outside?
I'm on my knees and I'm hoping
'Cause someone holds me tonight
Hold me tonight

Someone left the door open
Who left me outside?
I'm bent, I'm not broken
Come live in my life
All the words left unspoken
All the pages I write
On my knees and I'm hoping
That someone holds me tonight
Hold me tonight
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää