Siirry pääsisältöön

The diary of Jane

Song of the day;;

→ Motionless In White - Black Damask (The Fog)

Now what have I become?
It's more black in my heart
Than the ice in your lungs

Hail elegance as we revel in the lust of pure destruction
Miss Cadaverous, let me light the darkness in your eyes

I am yours
Like the stillness of a corpse
With a heart bound by ache
Though it doesn't beat, it breaks

I am cursed

I sew my eyes shut just to sleep
We're caught in all the webs we weave
No sonnet for the recently deceased
They lie awake just to hear you scream

Strip the world and paint it fucking black
Now what have you become?
You once felt like home
Now a ghost in the fog

The funeral song of misery was played on keys of ivory
Miss Cadaverous, show me who you really fucking are

In my eyes I am yours
Such a paleness I adore
With a heart bound by pain
Though it doesn't beat, it breaks

I am cursed

I sew my eyes shut just to sleep
We're caught in all the webs we weave
No sonnet for the recently deceased
They lie awake just to hear you

Right here, right now
Burn it fucking down
Oh. what a mess I have made of my life

His arms are around me
His tongue in my eyes
Hide my face from the light
The spider man is having me for dinner tonight

I am cursed

Now go back to the start, I still hear her voice
But she's lost in the fog

I sew my eyes shut just to sleep
We're caught in all the webs we weave
No sonnet for the recently deceased
They lie awake just to hear you scream

Strip the world
And paint it fucking black

Your love is just a frail disguise
To hide the pain behind your eyes
In lacerated lullabies

We all fall down
Your love is just your alibi
The antidote of your demise
In lacerated lullabies
We all fall down

--

Huomenna finaali!!!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää