Siirry pääsisältöön

Home

Song of the day;;


Something in the middle of the side of the store
Got your attention when you ask for more
I was excited to be part of your world
To belong, to be lost, to be mostly the two of us
Something I was stealing for no reason at all
They hang me higher than a disco ball
But you talked them into letting me go
It's no Picasso, Michelangelo

Something 'bout the jewels you wear
Shiny shiny bangles on your wrists
And at the Masquerade ball
You feel trapped in a vault, in an empty aquarium
If suddenly you're out of the woods
Then inside of an alley you're out of words
Well, I thought it was radium at first

Just because of you
These things I have to go through
Is it so bad? Is it so true?
Is it still you?
Just because of you
These things I have to go through
It's more than that, we're chained
And there's no one else to blame
For us two

Some things they don't matter till they matter to you
They stole that money from a homeless girl
The truth is we're all to blame
There are lies and moral consequences
We started at the end of the line
To end up giving up to a couple, who cares?
When you talked me into letting you go
No more coral on the atoll

Something 'bout how hard you learned
Kamikaze in a hopeless world
Do you remember the last time you laughed
And I laughed and you left and I left?
Send me on the lonely other side of the world
With a couple of guys and no alphabet
Put two and two together
We'll make it last forever

Just because of you
These things I have to go through
Is it so bad? Is it so true?
Is it still you?
Just because of you
These things I have to go through
It's more than that, we're chained
And there's no one else to blame
For us two

Just because of you
These things I have to go through
Is it so bad? Is it so true?
Is it still you?
Just because of you
These things I have to go through
It's more than that, we're chained
And there's no one else to blame
For us two
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää