Siirry pääsisältöön

Can't keep my hands off you

 Song of the day;;

→ Bad Wolves - Remember When


Remember when, when it was 1992

Two little kids stealing records, skipping school

We must have been like only ten

Taking life for granted till we learn it had an end

Remember when, and time is something they say

You never appreciate till you age

And to this day you never knew

I wanted to be just like you


If I only knew, then what I know now

Then what I know now

If I only knew, then what I know now

Then what I know now


Remember when, when it was 2002

You started slinging coke and got the dopest pair of shoes

But, yo, this house just ain't a home

Since our father hit the bottle and our mother hit the road

And time is something they say

You never understand until it slips away

And looking back I think you knew

I wanted to be just like you


If I only knew, then what I know now

Then what I know now

If I only knew, then what I know now

Then what I know now


And now I'm tired of the violence, I'm so tired of the sirens

And it's better me, better me than you

Now I'm tired of the violence, I'm so tired of the sirens

And it's better me, better me than you


Slipping and we're falling

Slipping and we're falling through ice

Slipping and we're falling

Don't know where we're going with our lives


If I only knew, then what I know now

Then what I know now

If I only knew, then what I know now

Then what I know now


And now I'm tired of the violence, I'm so tired of the sirens

And it's better me, better me than you

Now I'm tired of the violence, I'm so tired of the sirens

And it's better me, better me than you


Remember when

Slipping and we're falling

Slipping and we're falling through ice

Slipping and we're falling

Don't know where we're going with our lives

Slipping and we're falling

Slipping and we're falling through ice

--

Eskimo Callboyn uus EP droppas tossa päivä tai pari sitten ja on kyl kovaa kamaa! 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää