Siirry pääsisältöön

Louder than thunder

 Song of the day;;

→ Badflower - Ghost


I tried it once before but I didn't get too far

I felt a lot of pain but it didn't stop my heart

And all I really wanted was someone to give a little fuck

But I waited there forever and nobody even looked up


I tried it once before and I think I might've messed up

I struggled with the veins and I guess I didn't bleed enough

But maybe I'm alive 'cause I didn't really wanna die

But nothing very special ever happens in my life


Take the blade away from me

I am a freak, I am afraid that

All the blood escaping me won't end the pain

And I'll be haunting all the lives that cared for me

I died to be the white ghost

Of the man that I was meant to be


I tried it like before and this time I made a deep cut

I thought about my friends and the way I didn't give enough

And I should've told my mother 'mom, I love you' like a good son

But this life is overwhelming and I'm ready for the next one


Take the blade away from me

I am a freak, I am afraid that

All the blood escaping me won't end the pain

And I'll be haunting all the lives that cared for me

I died to be the white ghost

Of the man that I was meant to be, yeah


I tried it once again and I think I might black out

I should've left a letter but I had nothing to write about

My blood is all around me, I get dizzy if I stand up

The cutting part was easy but regretting it is so fucked


Take the blade away from me

I am a freak, I am afraid that

All the blood escaping me won't end the pain

And I'll be haunting all the lives that cared for me

I died to be the white ghost

Of the man that I was meant to be


I tried it once again and I think I went too far

The man that I was meant to be

I cut a little deeper and the pressure stopped my heart

The man that I was meant to be

I could've told my mother that I love her, I'm a bad son

This life is overwhelming and I'm ready for the next one


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää