Siirry pääsisältöön

Set fire to the rain

 Song of the day;;

→ Ten Fé - Won't Happen


You caught me this time, red hand

In a whole lotta lies, start singing again

For these mistakes I'm making, I'll make amends

For every promise that I break, I'll do the same


But it won't happen, won't happen

Won't happen again

It won't happen, won't happen

Won't happen again


You caught me this time, real low

And just when I thought I'd climbed out that hole

So for my sake you're making these demands

I feel me, come peel me, don't fill me in with your five year plan


It won't happen, won't happen

Won't happen again

It won't happen, won't happen

Won't happen again

A bad habit's worth breaking

But it's taking time and I know

It won't happen, won't happen

It won't happen again


You want me again, for the last time

Fixing your heat where the brain meets the spine

And I know you won't stop till you've got your two cents

But your two pence is a nuisance

If I wanna wreck my head, I'll do it myself


It won't happen, won't happen

Won't happen again

It won't happen, won't happen

Won't happen again

A bad habit's worth breaking

But it's taking time and I know

It don't matter, it's gon' happen

It's gon' happen again


Won't happen, won't happen

Won't happen again

Won't happen, won't happen

Won't happen again

Won't happen, won't happen

Won't happen again

Won't happen, won't happen

Won't happen again

--

Tänään oli fysioterapia. Yllätyin hieman, kun fysioterapeutti kysy mitä olisin mieltä siitä, jos yritettäisiin saada mulle lisää tuota psykofyysistä fysioterapiaa Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. En ees tiennyt että sellainen on mahdollista. Sanoin että olisin kyllä valmis sitoutumaan siihen, jos se vaan on mahdollista. Oon nimittäin kokenut tuon niin hyödylliseksi että ois ihan oikeasti todella jees jos se onnistuis. Fysioterapeutti sano että se soittaa mun sairaanhoitajalle ja juttelee sen kanssa asiasta. Vähän meinasi myös itkettää, kun tuli sellainen olo että kerrankin joku välittää mun hyvinvoinnista. Illalla juttelin porukoitten kanssa skypessä taas sen puolitoista tuntia ja lähen nyt sitten joululomalle kotia ens lauantaina. Sitä ennen pitää käydä hakemassa sensoreita, fysioterapia on vielä torstaina ja perjantaina on vielä sairaanhoitajan aika. Ilmeisesti nuo sairaalareissut jätti jonkinlaista traumaa kun sekä ambulanssin nähdessä että Lantuksen ampullin vaihtaessa iskee aivan jäätävä ahistus päälle. No, jospa se menis ajan kanssa ohi... Pitäis varmaan muistaa sanoa hoitajalle tästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...