Siirry pääsisältöön

Modern way

 Song of the day;;

→ Bullet For My Valentine - Knives


Let the madness begin


Livin' with snakes, feedin’ the hate, kill the betrayal

Shedding of skin, bitter within, cower in shame

Venomous tongue, blacken the lungs, inducing the pain

Inducing the pain, with constant pushing, provoking reactions


Bring out the knives to cut and divide

Another scar for memories

Bring out the knives to cut and divide

Let 'em breathe, watch 'em burn in the fire


Digging a hole, bury the trust, lay it to rest

Swallow the dirt, breathe in the dust, savour the taste

Hammer the nails, nothing to say, walking away

Walking away, from constant screaming, provoking its madness


Bring out the knives to cut and divide

Another scar for memories

Bring out the knives to cut and divide

Let ’em breathe, watch 'em burn in the fire

Bring out the knives (Knives) to cut and divide

Another scar for memories

Bring out the knives to cut and divide

Let 'em breathe, watch 'em burn in the fire

Bring out the knives


So keep on digging your own graves

Now just focus on the pain

Oh, so keep on digging your own graves

I see the panic, it's sickening

You're not a saint, not a slave

Now just focus on the pain (Pain)

I hear the voices, they're calling

To sever, forever, insanity

You're not a saint, you’re a slave


Breaking apart, torn at the seams, sanity fails

Tread by the edge, pushed into hell, never again

Never again, constant pushing, provoking reactions


Bring out the knives to cut and divide

Another scar for memories

Bring out the knives to cut and divide

Let ’em breathe, watch 'em burn in the fire

Bring out the knives (Knives) to cut and divide

Another scar for memories

Bring out the knives (Knives) to cut and divide

Let ’em breathe, let 'em burn

Bring out the knives


Just swallow the dirt

And breathe in the dust

Now savour the taste

No walking away

No walking away

Bring out the knives

--

En jaksanu tiskata tänään (lol masennus on kivaa) mutta kerkiän kyllä huomennakin. Polvet ja reidet on aivan saatanan jumissa tuosta kyykistelystä johon jouduin venymään kun järjestelin tuota vaatekaappia. Eläminen on tuskaa...

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää