Siirry pääsisältöön

Brassbound

 Song of the day;;

→ Murray Head - One Night in Bangkok


Bangkok, Oriental setting

The city don't know what the city is getting

The crème de la crème of the chess world

In a show with everything but Yul Brynner

Times flies, doesn't seem a minute

Since the Tirolean Spa had the chess boys in it

All change, don't you know that when you

Play at this level, there's no ordinary venue?

It's Iceland, or the Philippines, or Hastings, or

Or this place


One night in Bangkok and the world's your oyster

The bars are temples, but the pearls ain't free

You'll find a god in every golden cloister

And if you're lucky, then the god's a she

I can feel an angel sliding up to me


One town's very like another

When your head's down over your pieces, brother

It's a drag, it's a bore, it's really such a pity

To be looking at the board, not looking at the city

What do ya mean?

You've seen one crowded, polluted, stinking town

Tea girls, warm and sweet (Warm, sweet)

Some are set up in the Somerset Maugham suite

Get Thai'd, you're talking to a tourist

Whose every move's among the purest

I get my kicks above the waistline, sunshine


One night in Bangkok makes the hard man humble

Not much between despair and ecstasy

One night in Bangkok and the tough guys tumble

Can't be too careful with your company

I can feel the devil walkin' next to me


Siam's gonna be the witness

To the ultimate test of cerebral fitness

This grips me more than would a muddy old river

Or reclining Buddah

And thank God I'm only watching the game, controlling it

I don't see you guys rating the kind of mate I'm contemplating

I'd let you watch, I would invite you

But the queens we use would not excite you

So you'd better go back to your bars

Your temples, your massage parlours


One night in Bangkok and the world's your oyster

The bars are temples, but the pearls ain't free

You'll find a god in every golden cloister

A little flesh, a little history

I can feel an angel sliding up to me

One night in Bangkok makes the hard man humble

Not much between despair and ecstasy

One night in Bangkok and the tough guys tumble

Can't be too careful with your company

I can feel the devil walkin' next to me

--

Nyt on tältä viikolta hoidettu sairaanhoitajan käynti ja käyty sekä apteekissa että liuskoja hakemassa. Sensoreita saan ens viikolla. Nyt pitää vielä pyykit ja tiskit hoitaa niin sit on hyvä. 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää