Siirry pääsisältöön

Diabolical work of art

 Song of the day;;

→ Asking Alexandria - See What's on the Inside


I've never wanted to be

What you want me to be

It's like I've lost myself in finding my way

I feel it creeping in

Patience is wearing thin

If I could help myself I would


But there's a part of me that roams

That belongs to the road and begs me to run


To run away from the world

To leave it all behind

To strip it away and see what's on the inside

So I'm facing my fears

And taking my time

To strip it away and see what's on the inside


I've always tried to be

What you needed from me

And along the way forgot who I am

I'm sorry for getting cold

And for pushing you away

It just feels like I'm falling and nobody's there


But there's a part of me that roams

That belongs to the road and begs me to run


To run away from the world

To leave it all behind

To strip it away and see what's on the inside

So I'm facing my fears

And taking my time

To strip it away and see what's on the inside


To run away from the world (Run away from the world)

To close my eyes and leap

To take the road less travelled to the unknown

To take the long way home (Long way home)

And be wrong sometimes

To be like the wind and find out what's on the inside


Run away from the world (Run away from the world)

And leave it all behind (Leave it all behind)

Strip it away and see what's on the inside


Run, run away from the world

And leave it all behind

Strip it away and see what's on the inside

So I'm facing my fears

And taking my time

To strip it away and see what's on the inside


(Run away from the world) Run away from the world

(Run away from the world) Leave it all behind

(Run away from the world) Run away from the world

(Run away from the world) Leave it all behind

--

Tuli pieni aikataulusekaannus fysioterapiassa, niin jouduin odottelemaan siellä n. 45min, mut onneksi tässä uudessa lokaatiossa on sentään odotustila. En jaksanu enää lähtä sitten kämpille päästyäni pulloja viemään, vaan pakkailin tavaroita ja huomasin, että mulla on aivan vitusti liikaa kosmetiikkaa ja joudun ostamaan pari sellasta muovikoria lisää. Huomenna käyn hakemassa uuden kämpän avaimet ja tarkistamassa, että kaikki on siellä valmiina lauantaita varten. Sitten pitää tiskata ja pakata vaatteet.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää