Siirry pääsisältöön

Silent scream

 Song of the day;;

→ Moose Blood - It's Too Much


And I don't think I've got this in me

And I don't feel the way you do

It's been a while now and it kills me to say that

It's just too much

And I


I think I've had enough

I think I've had enough


And I feel like I haven't slept in months

And it takes everything I have to get up

It has for a while now, it kills me to say it

It just too much

And I


I think I've had enough

I think I've had enough


Please, take me home

Please, take me home


I think I've had enough

I think I've had enough

--

Tää biisi resonoi mun elämään vähän liiankin hyvin. Sairaanhoitajan käynti meni hyvin, juteltiin mun ajasta Joensuussa, kun siitä ei oo vielä ollut sen suuremmin puhetta. Oli myös puhetta, että hän ottaa lääkärin kanssa puheeksi sekä lääkkeen mahollisen annosnoston että persoonallisuushäiriön mahdollisuuden tutkimisen. Oon aiemmin lukenut niistä, ja sekä eristäytyvä että estynyt persoonallisuus osuu kyllä aika nappiin oman kokemuksen kanssa. Mutta en sitten tiedä. Huomenna mulla on ensin tutustumiskäynti psykoterapeutin luona ja sen jälkeen meen sitten laitattamaan kynnet!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...