Siirry pääsisältöön

Doomsday

 Song of the day;;

→ Port Noir - Black from the Ink


With hands of stone, you seek to hide

You lose the grip, you tremble in silence

And word by word stays in the air

But you don't come through

Like your tongue does not belong to you


And you drain every man

Who shares from his heart

To feed from your equal is a meal from the chart


Your world is black from ink

You left it all behind, became a perfect lie

You're the virus that penetrates skin

When inside you're the perfect link

Please leave me here


Join the parade of weary souls

They plaster themselves, they're shattered sons

You fit right in since you lost yourself

Feeding on the lucky ones

We're lifeless now, we're black from the ink


You burn through fire in an endless dream

Still you wonder why it lead to this haze

Sorrow hurts and burns

From each side and you seek to hide


Your world is black from ink

You left it all behind , became a perfect lie

You're the virus that penetrates skin

When inside you're the perfect link

Please leave me here


You hold on to every being just like a leech

Without their blood you can't go on

Exposed by bleach

You're the virus that penetrates skin

When inside you're the perfect link


Stained since we were born

We're black from the ink

--

Ei mene hyvin nyt. Nukun taas ihan miten sattuu, mieliala on jossain mariaanien haudan kohdilla koko ajan enkä saa mitään kotitöitäkään tehtyä. Ainoa positiivinen juttu on se, että sain itteni pakotettua kaikille tän viikon käynneille. En oo uskaltanut sanoa tätä ääneen noilla käynneillä, ehkä sen takia, että heti kun sanon sen ääneen, siitä tulee totta. Niin kauan kun pidän turpani tukossa, voin esittää, että olen normaali yhteiskunnan toimintakykyinen jäsen. Mä yritän koko ajan, mutta jostain syystä se on taas ihan helvetin hankalaa. Varasin huomiselle pyykkivuoron ja kaupassa pitäis käydä. Ehkä saisin myös vähän tiskattuakin.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Black x white

  Song of the day;; → Father John Misty - I'm Writing a Novel I ran down the road, pants down to my knees Screaming please come help me That Canadian shaman gave a little too much to me! And I'm writing a novel Because it's never been done before First house that I saw, I wrote house up on the door And told the people who lived there they had to get out 'Cause my reality is realer than yours And there's no time in the present And there's a black dog on the bed I went to the backyard to burn my only clothes And the dog ran out and said, you can't turn nothing Into nothingness with me no more Well, I'm no doctor, but that monkey might be right And if he is, I'll be walking him my whole life I rode to Malibu on a dune buggy with Neil He said, you're gonna have to drown me down on the beach If you ever want to write the real And I said, I'm sorry Young man, what was your name again? Now everywhere I go in West Hollywood Is filled with people pret...
Lähetä kommentti
Lue lisää