Siirry pääsisältöön

suicide is painless

moi (--: tänään on perjantai, ja mitä sitä turhaan tosiasioita kieltelemään, Degrassia tulee taas toljotettua, kuten aina ... mun perjantairituaalini :D no joka tapauksessa, kesälomaan ois enää viikko jälellä, ja tänään oli vika koekin kasilla, fyssan nimittäin, ja se kyl tuli failattua aivan uskomattoman hienosti ! noh, ei siin mitää, kyl mä siitä läpi pääsen.

koska on ihana perjantai niin kuuntelen täällä suunnilleen kuola valuen mun ah ihanaa lempimusiikkigenreä, metalcorea. ja electronicorea, ei sitä passaa unohtaa. elektroninen musiikki on perseestä mutta kun siihen lisätää vähä kitaraa ja bassoo ja rumpua sekä kaikenlaista ärinää ja örinää ni jo muuttuu paskakin musiikki hyväks ! kuten esm. Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe kuulostaa Upon the Dawning-nimisen bändin tykittämänä ihan hyvältä biisiltä, valitettavasti... :''D

tosin tällä hetkellä soi Phinehas - A Pattern In Pain, kuulostaa muuten aika helvetin hyvältä. mistäköhän johtuu semmoinen, että kun mä kuuntelen musiikkia, ni mä kiinnitän hirviästi aina huomiota lyriikoihin...? no, ehkä se johtuu siitä että tykkään biisien sanotuksista ja itekkin kirjottamisesta.

noh, joskus kun jaksan, haluan ehdottomasti jakaa muutamia kauniita kuvia teiän kanssanne, kun oon ollut ahkera ja saanut jopa itteni pihalle raahattua niitä ottamaan !

Your blood was the bridge between us ~

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää