Siirry pääsisältöön

I welcome you, I welcome you to Wolf Trap Motel

So. It's my birthday today, and since it's (only) 22.36 (10.36 pm), I am not 16 just yet. The exact time is 22.55, so I still have a few minutes to be 15. I had an enjoyable day. I went shopping with my family and I got presents for me (who else would?) and it was nice. But I don't know. I mean, every day that seems to be okay, it's not, and in the evening/night when I'm alone the loneliness and everything just overwhelms me and I can't think anything else than people who have mates and loved ones, and despite them. Or maybe just be jealous, I don't know.

I don't want to go to school. I really don't. Not here, anyway. Lately I've been regretting not applying anywhere else, but what can I do, I was an idiot. Oh well, I could always drop out, but I don't want to do that, really, because I know it would upset my parents. And because I am not the perfect child, I do not want to let them down once again.

I'm stuck between the person I am and the person who I want to be. I don't really know who I am. I'm me, and I hate to label and categorise myself, I just can't fit anywhere. I don't belong anywhere. Why can't I just stay in my room for the rest of my life. It's the only place where I feel safe, where I don't feel anxious about everything.

I hate feeling like this, especially now. It's my birthday, for fuck's sake. I should be happy and enjoying life, but quite frankly, I am not. At moments like these it seems really bizarre to think that I'd make it to my 20th birthday. Or even 18th or 17th, for crying out loud.

Kinda makes me wonder, am I really one of those people who are destined to live in unhappiness and loneliness? Like, is there anyone who's meant to be with me, or have I done something so bad I must be punished for it for the rest of my life? I don't really know if my parents know that I am lonely. Maybe they do, or maybe they don't. I haven't said anything. I don't feel like saying it. It's like admitting defeat.

Well. I think I'm gonna go away because I bet no one actually reads these and no one actually gives a fuck. I'm tired.






Happy 16th birthday to me.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää