Siirry pääsisältöön

Forked height

Song of the day;;




Herään, heti vituttaa
On rästitöiden lista loputon
Tahtoisin ainoastaan uudelleen nukahtaa


Pelkään, jos soi puhelin

Onko jotain mitä unohdin?
Jos suosiolla siirrän kaiken huomiseen


Työnteko loputon vain avain onneen on

Niin meille opetetaan


Sallikaa että ikioman arkipyhän järjestän

Unohdan normit, unohdan kurinalaisen elämän
Sallikaa että edes hetkiseksi syrjäytyä saan


Tabletin kun halkaisen

Päänsärky heti kohta helpottaa
Ja pian luuri joenpohjasta vilkuttaa


Hautaan kalenterin

Jos joku yrittääkin tavoittaa
En tahdo tietää, maailmamme saa odottaa


Vain vartin mittainen on siesta hyvien ihmisten

En taida olla sellainen


Sallikaa että ikioman arkipyhän järjestän

Unohdan normit, unohdan kurinalaisen elämän
Sallikaa että edes hetkiseksi syrjäytyä saan


Työnteko vapauttaa 

Näin jossain kirjoitettu on


Sallikaa että ikioman arkipyhän järjestän

Unohdan normit, unohdan kurinalaisen elämän
Sallikaa että edes hetkiseksi syrjäytyä saan


--


This could be the theme song of my life. Never mind that now, it's fucking cold outside and I think it's raining and I cannot and will not go out for a walk, so I will just have a nice cup of Indian Chai tea and relax.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...