Siirry pääsisältöön

The world belongs to me

 Song of the day;;

→ Hands Like Houses - Division Symbols


I won't ask for a second

I won't ask for a chance

I won't look to the heavens

I found hell where I stand


And I feel like I am fighting a lost cause

Just to be heard I can't hear from the howling

Drowning every single word


Let me count the ways you kill me, you kill me

Let me count the ways you


Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

When no one's listening

Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

Let me count the ways you kill me

You kill me


And I feel like I'm floating

Faced down in a crowd

Caught up in the current

In an ocean of sounds

How did this room become so crowded

With no walls to keep us in

How did we end up here

Surrounded on all sides

Yet so alone


Let me count the ways you kill me

You kill me

Let me count the ways you


Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

When no one's listening

Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

Let me count the ways you kill me

You kill me


Alone in this house

Were all broken and hopeless

Again and again and again

We fight till its over, it's over, it's over

It's over again


I won't look to the heavens

I found hell where I stand

Let me count the ways you


Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

When no one's listening

Drag me down with every word

Out of your mouth, the things we sing out loud

Let me count the ways you kill me

You kill me

--

Tässä kyl ehottomasti kans yks viime aikojen suosikeista. Meillä on koko 1. periodi (eli 26.10 asti) etänä, että ihan chilliä. Tuntuu sinänsä vähän hassulta kuunnella näitä juttuja, kun ne on kuitenkin vielä semi-tuoreessa muistissa. Haluaisin vaan ilmottautua jo kursseille (no okei, kyllä niin voi jo tehdä omatoimisestikin, en vaan oo nyt saanu vielä aikaseksi) ja alkaa opiskella.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää