Siirry pääsisältöön

Blood brothers

 Song of the day;;

→ Being As An Ocean - Little Richie


How can we know love, when we were never shown it?


Little Richie was the runt of the litter, given a thick hide by father and brothers

Identified more with his sisters and mother

Always felt a bit different from the others

A loving marriage from the outside, but oh, how ferociously he'd hit her

Richie stood by the bleach white bedside

Ma' held his face in her hands while he cried

Hush, now, precious lamb, everything will be alright

I know how it looks but I swear he's a good man

Oh baby, god has a much bigger plan

I have my family, I have my health and I'm quite content with that


How can you say this time that it will be alright?

How can you still look in his eyes and see the love of your life?

He works all things for good, in the end, it's love that wins

In the end, it is love

In the end, it is love (In)


Love was his inclination

Belief, his dearest passion

A beautiful escape from resentment, fear of the next crushing blow


(How can we know love when were never shown it?)

He'd wait on his lonesome, for that blue hair in her station wagon

(How can we know love when were never shown it?)

Attending those Baptist services alone

In the house of the lord he found purpose and a home

Richie stood on a chair, peeked over the pulpit, reminded himself and the beloved, not lacking in youthful wit

This is what's promised: he works all things for good, in the end, it's love, that wins

How are we to know how to love, when every attempt is met with the back of a hand?

It would only be love to mend the damned, who never grew to knew compassion

Just another unfortunate, beaten senseless by his old man


How can you say this time that it will be alright?

How can you still look in his eyes and see the love of your life?

He works all things for good, in the end, it's love that wins

(How can we know love when were never shown it?)

An heirloom passed down before its day

(How can we know love when were never shown it?)

Legacy came violently to rip innocence away

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää