Siirry pääsisältöön

The sound of starting over

 Song of the day;;

→ Times Of Grace - Strength in Numbers


As we live in these dark days filled with violence, opposition and hate

There lies a place of saving grace

Protected in the hearts of the humble

The faithful, the ones who choose the path of resistance to protest

Protect, save, proclaim our lives lived not in vain

In flesh, in spirit eternal

One love, one truth, one destiny


One love (one love), one truth (one truth), one destiny


Arise and be triumphant

No rest until all is fulfilled

Our roots must balance our branches

Be vigilant in truth and love

(in truth and love)


There is a strength in numbers we must unite mankind

There is a strength in numbers, our faith lies deep inside

(We) We struggle, (We) we suffer, (So) so we must come together

(We) We struggle, (We) we suffer, (but) but we will live forever


Babylon's method of deception

So devious the strong are swayed

(so devious, the strong are swayed)


There is a strength in numbers we must unite mankind

There is a strength in numbers, our faith lies deep inside

(We) We struggle, (We) we suffer, (So) so we must come together

(We) We struggle, (We) we suffer, (but) but we will live forever


(One love, one truth)

(One love, one truth)


One love (one love), one truth (one truth), one destiny


(Yeah)


There is a strength in numbers we must unite mankind

There is a strength in numbers, our faith lies deep inside

(We) We struggle, (We) we suffer, (So!) so we must come together

(We) We struggle, (We) we suffer, (but) but we will live forever


May the sun shine upon you and bless your inner light

And may you find true peace

--

Olipas mielenkiintoinen lääkärikäynti. Sain kahdet lääkkeet, toiset jännitykseen/ahdistukseen ja toiset ihan masennukseen. Keväällä ilmeisesti pääsen psykofyysiseen fysioterapiaan. Puhuttiin myös mahdollisesta päiväsairaalasta syömishäiriön suhteen, jos tilanne ei parane. En oikein tiiä miltä pitäis tuntua. Toisaalta hyvä, koska se looginen ja terve osa mussa tietää, että jos mä en saa päätäni kuntoon, mä en pysty huolehtimaan itsestäni eikä mun keho kestä loputtomiin. Toisaalta se sairas osa mussa ei halua parantua ollenkaan koska on tuttua ja turvallista pitäytyä vanhoissa tavoissa. Käyn varmaan torstaina apteekissa, joten katotaan miten nuo lääkkeet alkaa vaikuttaa. Masennuslääke alotetaan tosi pienellä annoksella, koska mulle on parista edellisestä kokeilusta tullu niin pahoja sivuoireita. En oo ennen ollut sillein tosissani lääkkeitten suhteen ja toki mä pelkään just nuita sivuoireita, eniten lihomista. Mutta ei kai tässä muukaan auta. Tuntu jotenkin oudolta, kun juteltiin siinä sen lääkärin kanssa ja koko ajan se nosti uusia asioita ja ongelmia esille (oli muuten lukenut mun potilastiedot aika hyvin, pakko antaa propsit siitä). Ei sitä ite aina jotenkin tajua, miten paljon kaikkea onkaan oikiasti meneillään. Vähän mua ahdistaa nuo lääkkeet sen suhteen että miten niiden kanssa hoituu hommelit sitten, kun meen kotia taas jouluksi. En mä sinänsä haluais piilotella niitä porukoilta, mutten oikein tiiä, miten niille pitäis siitä kertoa. Koko ajan mä tajuan enemmän ja enemmän miten huonosti meillä on nämä tunneasiat kotona hoidettu. Tavallaan mä haluaisin soittaa äitille ja kertoa, mutta tosiaalta haluaisin kertoa kasvotusten. En tiedä. Ehkä mä en sano mitään ennen kuin ne huomaa ja kysyy. Ei ne voi niin sokeita olla, etteikö ne olisi tajunneet jo kauan aikaa sitten, että mulla on vähän häkää wigwamissa. Luulen vaan, ettei ne oikein edes tiedä, miten sellaisista asioista pitäis jutella tai miten ne pitäis ottaa esille. Tavallaan mä haluaisin istua niitten kanssa alas ja kertoa ihan kaiken, mutta toisaalta mä en haluais kertoa niille yhtään mitään. Hankalia juttuja. Huomenna ei tarvi tehdä mitään (no oikeasti pitäisi mennä sinne saatanan tieteelliseen viestintään, mutta ajattelin seuraavalla terapiakerralla kysyä että kannattaisiko mun kuitenkin siirtyä vähäksi aikaa ainakin tolle Kelan sairauspäivärahalle koska nyt on sellainen olotila ja tilanne ettei oikein suju mikään) joten varmaan vaan pelailen ja yritän saada luentomuistiinpanoja tehtyä. Laitoin muuten myös tänään sähköpostia yhdelle tatuoijalle, toivottavasti sillä olis aikoja ennen joulua (ja toivottavasti se vastais).

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Black x white

  Song of the day;; → Father John Misty - I'm Writing a Novel I ran down the road, pants down to my knees Screaming please come help me That Canadian shaman gave a little too much to me! And I'm writing a novel Because it's never been done before First house that I saw, I wrote house up on the door And told the people who lived there they had to get out 'Cause my reality is realer than yours And there's no time in the present And there's a black dog on the bed I went to the backyard to burn my only clothes And the dog ran out and said, you can't turn nothing Into nothingness with me no more Well, I'm no doctor, but that monkey might be right And if he is, I'll be walking him my whole life I rode to Malibu on a dune buggy with Neil He said, you're gonna have to drown me down on the beach If you ever want to write the real And I said, I'm sorry Young man, what was your name again? Now everywhere I go in West Hollywood Is filled with people pret...
Lähetä kommentti
Lue lisää