Siirry pääsisältöön

Wake up

 Song of the day;;

→ Altar of Plagues - Mills

--

Miksi oi miksi ei ihminen voi kääntää päivärytmiä päälaelleen... Mä olen niin helvetin paljon inspiroituneempi ja luovampi aina myöhään illalla ja öisin. Veikkaan, että oisin tähän mennessä kirjottanu jo usiamman kirjan, jos saisin elää pääosin yöaikaan. No, ei voi mitään. Oon miettinyt tänään etenkin tosi paljon opintoja ja tulevaisuutta ja musta vähän tuntuu siltä, että mä haluaisin oikeasti ammatilliseen koulutukseen. En oo saanu kohta vuoteen yhtään opintopisteitä ja yliopisto-opiskelu on mulle ehkä liian ahistavaa ja paineita tuovaa. Ehkä se ei yksinkertaisesti vaan sovi mulle. Ajattelin vielä maanantaina jutella terapiassa tästä ja sitten toki porukoitten kanssa kun menen kotiin. Mä haluaisin muutenkin jutella porukoille mun pääkopan asioista yleisestikin, mutta en tiiä miten alottaa semmonen keskustelu. Ne sano mulle viimeksi, että mä saan kyllä puhua vakavemmistakin ''aikuisten'' asioista. Mä kysyin että osaako ne ottaa niitä vastaan ja kuunnella, kun ennen eivät osanneet. Ne kysy multa takas että osasinko mä sillon kertoa niitä. Niinpä. Ehkä mäkin olen sen verran oppinut tässä vuosien varrella, etenkin kun olen poukkoillut on-off terapiassa, puhumaan omista jutuista vähän avoimemmin. Toivotaan. Mut hei! En jaksanu sitten tiskata tänään. Voi voi ja kättä housuun. Huomenna sitten. Kävin kuitenkin kaupassa. Ei ollu kivaa koska täällä on satanu vettä koko päivän. Enää en huomaa muita lopetusoireita kun muutamia satunnaisia sähköiskuja sillon tällön. Haluaisin uudet farkut ja kattelin niitä tänään netistä mutta vituttaa kun niissä aina on että ''kuvan malli on 174cm (tai jotain vastaavaa) pitkä'', sillein eipä auta minua kun mä en ole lähelläkään tuommosta pituutta, perkele.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...