Siirry pääsisältöön

First date

 Song of the day;;

→ coldrain - ENVY


I still remember when you used to be my friend

How could you take everything we had and throw it all away

The sound of silence is getting old

Stuck inside this hell

Your heart may beat but still is cold

Tell me how long can you go


You don't ever stop, stop, stop

Until you get your way

And I'm getting sick, sick, sick

More than I'd ever say

I bite my tongue every time and keep it in

Because you won't ever stop, stop, stop

Until the bitter end

So here we go until it all breaks down


I still remember when you used to be my friend

I'm sorry if somehow you think I'll take the blame you're wrong

Take a look inside the mirror

Go point the finger at yourself


You don't ever stop, stop, stop

Until you get your way

And I'm getting sick, sick, sick

More than I'd ever say

I bite my tongue every time and keep it in

Because you won't ever stop, stop, stop

Until the bitter end

When it breaks


Building these four walls around yourself

A prison cell you call your home

Thinking it's easier by yourself

With no one's help

Building these four walls around yourself

A prison cell you call your home

Thinking it's easier by yourself

With no one's help

But you're so wrong


You don't ever stop, stop, stop

Until you get your way

And I'm getting sick, sick, sick

More than I'd ever say

I bite my tongue every time and keep it in

Because you won't ever stop, stop, stop

No, you'll never never stop

No, you'll never never stop

Until the bitter end

So here we go until it all breaks down

--

Okei, voitteko kertoa mulle miksi helvetissä mulla oli tänään aivan vitun kuolemafiilis vaikka oon ottanut tuota lääkettä nyt sen pari viikkoa varmaan? En pystyny kirjaimellisesti ees vaatteita vaihtamaan tänään kun oli niin paska olo. Nyt on jo parempi ollu useamman tunnin mut edelleen tuntuu vähän heikolta. Toivottavasti huomenna ois parempi kun pitäis hakia paketti ja käydä Tokmannissa. Toivon vaan ettei tämmösiä päiviä tuu enempää koska en jaksa päivästä toiseen tuommosta oloa. Hauskintahan tässä oli se että mulla oli henkisesti ihan hyvä fiilis mut fyysisesti oli kuin oisin haudasta heränny aamulla. Tänään on muuten syyskuun vika päivä. Mihin helvettiin aika taas menee?

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää