Siirry pääsisältöön

Gone

 Song of the day;;

→ The Well Pennies - Ooh La La


Hey, put the world away

Fight a little longer until you feel okay

‘cause there's nothing I can do

When everything's the matter and there’s no one left like you


Wait, wait for the sunlight


Love or leave, what life would I lose

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Heal your heart with rhythm and blues

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Hey, why do you delay

You’re fickle as emotion, I know it feels that way

But hope’s a honey in the air

A melody around you when no one else is there


Wait, wait for the sunlight


Love or leave, what life would I lose

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Heal your heart with rhythm and blues

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too


So, I’ve been learning as I go

And there are a hundred more I know

I wanna close my eyes and wait

Wait for the sunlight


Love or leave, what life would I lose

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Heal your heart with rhythm and blues

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too


Love or leave, what life would I lose

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Heal your heart with rhythm and blues

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

Ooh la la, ooh la la la la

Don’t you wanna feel it too

--

En tiiä mitä sekoilin eilen. Kai se on tää kun tarkkailee itteään ja on niin tietoinen kaikista pienistäkin tuntemuksista niin tulee välillä vainoharhaseksi. Tiistaina on sairaanhoitajan aika, keskiviikkona tatuointiaika (odotan todella paljon tätä!!!) ja torstaina saan käydä hakemassa sensoreita.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää