Right now

 Song of the day;;

→ Volumes - Finite

Now don’t go walking towards the light, life is only finite, finite

Yeah

You know we love to play with fire, burning up the cold nights, cold nights, yeah

In and out of breath I’m staring into death, lay down with the liar

Chemical effect, we’re falling neck to neck, the page and the writer

Now don’t go walking towards the light, life is only finite, finite, yeah

You know we love to play with fire, burning up the cold nights, cold nights, yeah

Get back your words mean nothing to me, maybe a relapse is what I need

Lost love, no coming back for me, finite grip to your sanity

In and out of this stress and make another mess, the things we desire

Running through my chest, the right lung and the left

No way to go higher

Now don’t go walking towards the light, life is only finite, finite, yeah

You know we love to play with fire, burning up the cold nights, cold nights, yeah

Get high and pretend like I’m just not here

Middle fingers to the sky, once you die, hope you realize

Fucked up and pretend like I’m just not here

Middle fingers to the sky once you die, it’s a suicide

If all these dreams come pouring back to me

Don’t say I didn’t leave my mind

It’s all a dream, I’m standing on my feet

I said I wouldn’t miss your eyes

Now don’t go walking towards the light, life is only finite, finite, yeah

You know we love to play with fire, burning up the cold nights, cold nights, yeah

If all these dreams come pouring back to me

Don’t say I didn’t leave my mind

It’s all a dream, I’m standing on my feet

I said I wouldn’t miss your eyes

--

Runtti täytti tänään 12 vuotta. Osa musta on niin onnellinen, että se on vielä suhteellisen terve ja voi hyvin, se on virkeä ja jaksaa liikkua ja touhuta hyvin. Toisaalta myös ajatus siitä, että meidän yhteinen aika vähenee päivä päivältä kolkuttaa päässä säännöllisin väliajoin. Mä nautin täysin sieluin joka hetkistä sen kanssa, enkä tiedä onko mun järkeä yrittää valmistautua loppuun, kun ei siihen voi mitenkään valmistautua. En mä tule olemaan valmis vaikka miten yrittäisin. Tärkeintä on kuitenkin elää hetkessä ja olla mummelin kanssa niin paljon kun mahdollista. Nyt se nukkuu omalla pedillään tässä meidän huoneen (mun ihan ensimmäinen oma huone ja siskon entinen huone on nykyään ristitty mun ja Runtin huoneeksi) lattialla. Se vaikuttaa onnelliselta. Mä toivon että sillä on ollut onnellinen elämä tähän asti ja että se on tuntenut olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi ja että se tietää, miten paljon me sitä rakastetaan. Miten paljon mä sitä rakastan.