Siirry pääsisältöön

Iremia

 Song of the day;;

→ Northlane - Let It Happen


It's always around me, all this noise

But not really as loud as the voice saying

Let it happen, let it happen (It's gonna feel so good)

Just let it happen, let it happen


All this running around

Trying to cover my shadow

An ocean growing inside

All the others seem shallow

All this running around

Bearing down on my shoulders

I can hear an alarm

Must be morning


I heard about a whirlwind that's coming 'round

It's gonna carry off all that isn't bound

And when it happens, when it happens (I'm gonna be holding on)

So let it happen, let it happen


All this running around

I can't fight it much longer

Something's trying to get out

And it's never been closer

If my ticker fails

Make up some other story

And if I never come back

Tell my mother I'm sorry


I will not vanish and you will not scare me

Try to get through it, try to bounce to it

All the while thinking I might as well do it

They be lovin' someone and I'm not that stupid

Take the next ticket to take the next train

Why would I do it? And you wanna think that


Maybe I was ready all along

Maybe I was ready all along

Maybe I was ready all along

Maybe I was ready all along

--

Rokualta kotiuduttu tänään, oli tosi kiva viikonloppu. Pidin tämmösen ns. sometauon, tekee välillä ihan hyvää (en siis tehny muuta kun kattelin pari kertaa Instan läpi ja muutaman kuvan laitoin stooriin). Eilen käytiin retkellä, matkaa kerty semmonen lähes 9km ja Runtti jakso ihan todella hyvin, kun pysähdeltiin tarpeeks pitkiksi ajoiksi, että se sai levättyä. Oli tosi lämmin. Oon Runtista todella ylpeä, se on kuitenkin jo 13-vuotias. Hassu se on. Mun piti alunperin tulla junalla takas, mutta koska se ois lähtenyt vasta lähemmäs kello neljää ja mökin luovutus oli jo 12, niin ajateltiin porukoitten kanssa, että koska matkaa tänne oli kuitenkin vaan se n. 80km, että ne käy heittämässä mut takas ja lähtevät sitten kotia. Olin siis jossain vähän 12 jälkeen takasin, ehdin hyvin pelailemaan sun muuta. Huomenna piti olla fysioterapia, mutta se siirty perjantaille, joten huomenna pitää pestä pyykkiä (koska tänään ois ollu pyykkipäivä) ja voisin piipahtaa Lidlissä ainakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...