Siirry pääsisältöön

Cold

 Song of the day;;

→ Dons - Hollow


Don't look now

Woah, you'll see me crying rivers, I might drown

Don't know how

Woah-oh, will I ever find my own way out?


I don't wanna lose me so cruelly

I'm driftin' in and out of who I am

So help me understand


It's killin' me slow

Try to make me just another believer

Everybody just pretending they're preachers, preachers

It's killin' me slow

Yeah, I'd rather let them dig my grave shallow

Instead of sellin' out to something so hollow, hollow


Not afraid

Woah, to tell you all my sins I can't escape

I won't change

Woah, it's like a bad disease that I can't shake


I don't wanna lose me so cruelly

I'm driftin' in and out of who I am

So help me understand


It's killin' me slow

Try to make me just another believer

Everybody just pretending they're preachers, preachers

It's killin' me slow

Yeah, I'd rather let them dig my grave shallow

Instead of sellin' out to something so hollow, hollow


Hollow, hollow

(Instead of sellin' out to something so hollow)

Hollow, hollow


It's killin' me slow

Yeah, I'd rather let them dig my grave shallow

Instead of sellin' out to something so hollow

--

Tällä biisillä Latvian sijoitus oli 16. vuonna 2024. Tää biisi jää mulle aina tosi herkästi päähän soimaan, en tiedä miksi. Tänään oli terapia, se meni ihan kivasti, ja sovittiin ensi kerralle tupla-aika, katsotaan sään mukaan, että ollaanko sisätiloissa vai mennäänkö ulos. Hanskat pitää kyllä kaivella esille, mulla jäätyy kädet. Kävin myös apteekissa, pitää muistaa uusia tuon Brintellixin resepti hyvissä ajoin seuraavaa kertaa varten. Huomenna on se ryhmä, sen jälkeen mun pitää käydä hakemassa paketti. Ai niin, ja hyvää lokakuuta kaikille! Viimeiset kolme enää ennen uutta vuotta. Huhhuh. Halloween on tulossa, mutta mä alan jo olla joulufiiliksissä. Mä tykkään kyllä Halloweenin konseptista, mutta meillä ei juhlittu sitä ikinä kotona, joten en ehkä oo muodostanut siihen sellaista sidettä, kuin vaikkapa jouluun, joka on mun ehdotonta lempiaikaa ja toivon hyvin hartaasti, etten koskaan menetä sitä joulun taian tunnetta. Oli muuten lähellä, etten olis myöhästynyt aamulla, kun satuin pelaamaan maailman vaarallisinta peliä: lepuutan silmiäni hetken sen jälkeen, kun kello soi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...