Keep smiling

Nyt, kun tässä itselläkin muutaman kuukauden päästä tulee tuo maaginen 18 vuotta täyteen, on tullut mietittyä, että mitä se oikiastaan meinaa olla täysi-ikäinen. Varmaan monelle se meinaa, ainakin alussa, sitä, että saa vihdoin ostaa tupakkaa ja ehkä jotain muutakin, mutta mä voin sanoa ihan sadan prosentin varmuudella, että mulle se ei meinaa sitä. Ehkä vielä tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa, mut mä luulen, etten mä tule koskemaan mihinkään tommoseen pitkään, pitkään aikaan, enkä välttämättä ikinä. Monet varmaan nyt pitää mua ihan kummallisena, ja ihan vapaasti saatte pitääkin, mutta mä pidän oman kantani. 



Syy siihen, miksi mä en halua polttaa, juoda tai kokeilla huumeita on ihan yksinkertainen; mä en vaan halua. Joo, tietysti siinä on sitäkin, että en halua väkisin hommata itselleni keuhkosyöpää tai maksakirroosia tai mitään muutakaan, mitä näistä nyt sitten voikaan seurata. Mut on siinä jotain muutakin. Ihan tarkkaan mä en itsekään osaa sanoa mitä, mutta jotenkin koko ajatus polttamisesta, juomisesta ja huumeista tuntuu ihan helvetin oksettavalta. Mä en vaan näe itseäni heilumassa aineissa jossain tunkkasessa baarissa, lipittämässä jotain drinksuja aamukolmeen asti. Ehkä se on yks syy siihen, miksi mä en halua lähteä abiristeilylle.



Eikä se, että mä en halua juoda, tarkota sitä, että mä olisin tylsä. Mä nimittäin uskon siihen, että hauskaa voi pitää ilman mitään vahvisteitakin. Eikä mua oikeastaan edes kiinnosta, mitä muut ajattelee siitä, jos mun käsitys hauskasta on lukeminen, videopelit, sarjojen ja leffojen kattelu, valokuvaaminen tai lenkkeily. Kai mäkin nyt saan tehdä ihan mitä haluan. Ja just sen takia mä en kuitenkaan halua tuomita niitä, ketkä tykkää vähän (tai enemmän, suit yourself) polttaa, juoda tai ehkä ottaa nappiakin silloin tällöin. Eihän se mulle kuulu. Ihan niinkuin mun raivoraittius ei kuulu kenellekään muulle.



Okei, ehkä tän postauksen pointti nyt oli se, että on tosiaan olemassa ihmisiä, jotka ei vaan halua rellestää, ryypätä tai edes harrastaa seksiä, ja se on ihan okei. Ei kenenkään tarvi tehdä mitään, mitä ei halua, eikä sitä tarvis joutua kenellekään selittelemään. Siks ehkä onkin ihan hyvä juttu, ettei mulla juuri ole sosiaalista elämää, vaikka mä uskoisin kyllä pystyväni pitämään pääni ihan ryhmäpaineen allakin. Joten, jos lähdette tänä iltana kaupungille pitämään hauskaa, olkaa varovaisia ja viettäkää kunnon ilta. Mä sen sijaan taidan juoda teetä ja katsoa Billy Elliotin, kun se näyttää telkkarista tänään tulevan. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

meitsin lempijutut, osa 4

Wake me

Out of the cold