Siirry pääsisältöön

Where would we be now

Song of the day;;

→ Bring Me The Horizon - i apologise if you feel something

I saw you staring out of your own abyss again
Waiting for something you're not sure even still exists
Don't be afraid to wonder, don't be afraid to be scared
It should never be a prison
So I apologise if you feel something
But love is all we have, feel something, I know
Or if I steal something, please remember it is mine
Real something

--

Kyllä, shamelessly lisäsin noi kaks puuttuvaa päivän biisiä äsken. Muutin tosiaan tos viikonloppuna, joten en kerennyt käydä kirjottelemassa. Sain jopa kaikki tavarat purettua kahdessa päivässä ja nyt vielä kun tänä lauantaina saan työpöydän hommattua niin kaikki alkaa olla taas kondiksessa. Tänään kävin lääkärillä ja jotenkin se lääkärisetä ja hoitajatäti oli kummatkin tosi ymmärtäväisiä mun tilanteen suhteen, ei ruvenneet syyttelemään ja olemaan sillein 'mitä vittua sä teet'. Päätettiin että edetään hitaasti koska 1) se on realistisinta, 2) on oikiasti aika vaarallista, jos verensokerit romahtaa yhtäkkiä ja 3) mun pää ei kestäisi mitään äkkimuutosta nyt. Kävin lisäksi vihdoin optikolla (hankala uskoa että mun nykyiset lasit sain puolitoista vuotta sitten, kun yleensä oon vaihtanut aina vuoden välein), jossa selvisi että mun nykyiset lasit on liiankin vahvat, eli miinusta tuli uusiin laseihin vähemmän. En ymmärrä miten se on mahdollista, mutta eipä sillä väliä. Kahdet ihanat kehykset valitsin ja noin parin viikon päästä saan ne. Naureskelin itsekseni sitä, että ihan onnellisesti opiskelijabudjetilla kävin hommaamassa melkein 300€ lasit. No jaa.... Tulipas tästä pitkä selostus. Ai niin! Oon nyt melkein puolet tosta BMTH:n uusimmasta kuunnellu, onhan se ihan helvetin erilaista kun kaikki edelliset, mutta ei se mun mielestä niin pahalta kuulosta. Oonkohan mä kuunnellu liikaa 80-luvun poppia ja indietä kun mua ei toi popahtavampi tyyli haittaa ollenkaan... Anygays, oon selittäny jo liikaa ja mun pitäis vielä jostain perseestä repiä esseeseen semmoset 400 sanaa. Joo. En nauti mäkään tästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...