Siirry pääsisältöön

Dreaming

Song of the day;;


You, you

Come with me, I can give you anything you want
Everything you've ever dreamed of, I can give the world
Lean on in, let me tell you that you're beautiful
The only one I see in the room, I wanna taste your skin

Take your time, I wanna cross some lines, I want you, you
Pull me in, I feel alive when I'm with you, you
Can't deny there's something in the way that you move, move

Skin on skin, body shaking, dripping ecstasy
Burning daylight underneath the sheets, breathing out, breathing in
Take my life, give me passage to a higher place
With a fruit that bears the sweetest taste and let me stay there forever

Take your time, I wanna cross some lines, I want you, you
Pull me in, I feel alive when I'm with you, you
Can't deny there's something in the way that you move, move

Hot sweat, love drip, heartbeat
Body's shaking, I want it to last forever
Lip bite, all night, this might
Be nirvana, all I want is everything

So take your time I wanna cross some lines, I want you, you
Pull me in, I feel alive when I'm with you, you
Can't deny there's something in the way that you move, move

--

Sain tänään sähköpostia Opintopolusta, jossa sanottiin, että olin päässy varasijalta mun kakkosvaihtoehtoon toisen asteen kouluissa (mikä taas harmillisesti sulki multa yhden todella hyvän vaihtoehdon... miksi vitussa en osannut järjestää niitä paremmin???). Tää koulu ois kyllä joo Lapissa, mutta... En tiedä. Kyllä mä tosissani mietin silloin hakiessani, että voisin mennä amiskaan, mut mitä enemmän sitä mietin, sitä vähemmän se tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Tuntuu, että ensinnäkin siellä on liian nuorta porukkaa ja että en tule pärjäämään missään sellasessa. Lisäksi mä tiedän kuitenkin jo millaista yliopistossa opiskelu on ja se mihin mä sain ekana silloin jo toukokuun puolella tietää päässeeni ois niin saatanan hyvä vaihtoehto ja mä olen helvetin onnekas, että pääsin sisään (no okei, en tiedä paljon sinne on yleensä hakijoita, mut silti). Jotenkin musta tuntuu, että mä tulen valitsemaan sen, koska mä olen kerennyt ajatella sitä jo niin pitkään, ja mitä enemmän mä sitä ajattelen, sitä vahvemmaksi mun halu mennä sinne kasvaa. Mä koitan yrittää huomenna muistaa tehdä sen vähän yksityiskohtaisemman katsauksen näihin koulujuttuihin, koska mulla jotenkin menee aina iltaisin äly säppiin enkä mä muista yhtään mitään. Siitä syystä mulla on sen spessupostauksen toka osa edelleen kesken. Tiedän, olen ihmispaska, mutta en voi sille mitään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...