Siirry pääsisältöön

Thunder

 Song of the day;;

→ Boy Sompob - Jigsaw Heart


ฉันโยนหัวใจทิ้งไป และไม่คิดจะใช้มันอีกเลย

ฉันโยนหัวใจทิ้งไป และไม่คิดหันหลังกลับไปมองเลย


มันแตก ไปแล้ว แต่มีเธอที่เดินตามเศษของหัวใจ


เธอต่อมันอีกครั้ง เธอทำให้ความรักมันเกิดขึ้นใหม่

เธอเก็บเอาความหวัง เธอเก็บความฝันใส่มันเข้าไป

(You’ve completed my jigsaw heart)


รู้ไหมไม่มีใครรู้ ว่าวันพรุ่งนี้จะเป็นเช่นไร

แค่ขอมีเธอได้ไหม อยู่เคียงข้างฉันทุกลมหายใจ


มันเคยแตก ไปแล้ว มีแค่เธอเดินตามเศษของหัวใจ


เธอต่อมันอีกครั้ง เธอทำให้ความรักมันเกิดขึ้นใหม่

เธอเก็บเอาความหวัง เธอเก็บความฝันใส่มันเข้าไป

(You’ve completed my jigsaw heart)


You’ve picked it up, picked it up and fixed it for me

You make me feel it right, you make me see the light

Picked it up and picked it up and fixed it for me


เธอต่อมันอีกครั้ง เธอทำให้ความรักมันเกิดขึ้นใหม่

เธอเก็บเอาความหวัง เธอเก็บความฝันใส่มันเข้าไป

(You’ve completed my jigsaw heart)


เธอต่อมันอีกครั้ง เธอทำให้ความรักมันเกิดขึ้นใหม่

เธอเก็บเอาความหวัง เธอเก็บความฝันใส่มันเข้าไป

(You’ve completed my jigsaw heart)

--

Sainkin yllättäen ajan mielenterveyspalveluihin jo ens viikon keskiviikolle. Luonnollisesti olen aivan paskajäykkänä tästä asiasta, mutta en voi muuta kun toivoa, että pystyn nyt kunnolla sitten niin sanotusti avautumaan kaikesta, mikä mun mieltä painaa ja vaivaa. Katotaan mitä tulee. Mulla näyttäis nyt syksyllä olevan aika iisiä, sillä ei ole kuin yksi kurssi (pitää kyllä varmaan jutskailla vähän omaopettajan kanssa vielä näistä jutuista) ja koska siinä on ekana luento-osio eikä läsnäolopakkoa, niin mun ei nyt tarvitsekaan sitten ahdistua lisää siitä, että pitäis poistua ihmisten sekaan kampukselle. Tässä onkin varmaan yks juttu mistä ois ihan hyvä sitten terapiassa tai missälie keskustella. En tiiä pitäiskö itkiä vai nauraa, kun sillon joskus aikoinaan ko aloin ensimmäisen kerran tuntemaan ahdistusta, kuvittelin että joo, kyllä se varmaan helpottaa sitten kun tulen vanhemmaksi. Ja paskan vitut, mä en ole siitä lähten kun vaan ahdistunut enemmän ja enemmän.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...
Lähetä kommentti
Lue lisää