The funeral

 Song of the day;;

→ Peasant - The Flask

I fell off the Eiffel tower

I met you and felt your power

Pouring from an open cask

Here's the pills, I'll take the flask

Are we sleeping, are we dancing?

Are we leaving or romancing?

I am not the one to ask

I may be the very last

Why are you so cold?

Why are you so cold?

I'm not it, I'm not gonna become it

I'm not it

Now you're laying on the carpet

And you're leaving me to cope with

Everything that's nothing to me

Sometimes things just go right through me

You kept saying you were leaving

Now you got me I'm believing

I was not the one to ask

Damn the pills, and damn the flask

Why are you so cold?

I'm not it, I'm not gonna become it

I'm not it

I'm not it, I'm not gonna be it

I'm not it

--

Tänään oli fysioterapia ja kävin sen jälkeen apteekissa. Puhuttiin syömishäiriöstä ja edelleen siitä puhuminen on sen verran hankalaa, että oon jälkikäteen aivan helvetin väsynyt. Kai se vaan tekee siitä todellisempaa. Kun sitä ei sano ääneen, voi leikkiä, ettei se oo totta. Vaikka se on syöny (pun not intended...) ajatuksia viime aikoina ihan liikaa. Varasin myös ens viikolle tatuointiajan, kerkiää hyvin vielä parantua ennen kesää.