My own worst enemy

Kello soi vartin yli kuus tiistaiaamuna. Pitäis jaksaa herätä, mutta aivot haraa vastaan. Ei vielä, ei jaksa. Mä kuitenkin revin itseni sängystä, sillä tunnin päästä mun pitäisi olla pysäkillä odottamassa Onnibussia. Joten ei muuta kuin jogurttia naamaan, hampaat puhtaiks, vaatteet niskaan ja laukut odottamaan. Noin 7.20 olin valmiina pysäkillä odottamassa, ja siitä suunnilleen 20 minuutin päästä Onnibus hyristeli paikalle ja matka Helsinkiin sai alkunsa.

Helsinkiin saavuttiin kahdentoista maissa. Ensin käytiin Subwaylla vetämässä sämpylää nassuun ja sen jälkeen muutamassa kaupassa (eikä muuten ollut yhtään kuuma, ei) sekä rahaa vaihtamassa ja ei kun muita odottelemaan. Junalla mentiin lentokentälle ja sieltä, kaikista tarkastuksista ja muista selvittyä, taas hetkeksi odottamaan, ennen kuin päästiin koneeseen siinä 17.30. Lento sujui oikein mukavasti, ja noin tunnin päästä kone laskeutui Arlandan lentokentälle, Tukholmaan.

Arlanda Expressillä ajettiin keskustaan ja raahattiin sieltä sitten laukkuja hotellille, joka ei onneks loppujen lopuksi kovin kaukana sijainnutkaan. Porukkaa oli koko ajan ihan tajuttomasti liikkeellä, joten voidaan vaan arvailla, millaista siellä on sitten, kun Euroviisut enslauantaina käynnistyy. Hotellilla saatiin avaimet huoneeseen, ja sitten päästiinkin laukuista eroon. Huone meillä oli toisessa kerroksessa, vaikkakin me ei valitettavasti päästy hissin viereen. Huone oli oikein mukava, siellä oli tarpeeks tilaa, kylpyamme, jääkaappi sekä telkkari. Siellä viihtyi kolme yötä oikein kivasti, vaikka tyynyt olikin aika paskat ja hartiat on vieläkin jumissa. Ekan päivän iltana käytiin vaan pikasesti kauppoja kattomassa ja sitten ei kun vaan unta kaaliin.

Seuraavana aamuna päästiin tutustumaan hotellin aamupalatarjontaan, ja sehän oli huikia. Oli tosi paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja pakko nyt vielä tässäkin kehua, että vesimeloni oli ihan järkyttävän hyvää. Suosittelen. Aamupalan jälkeen oli aika rueta pikkuhiljaa suuntaamaan kohti Room Escapea, jossa siis tarkoituksena on, ryhmissä tietenkin, päästä 60 minuutissa ulos huoneesta mysteeri ratkaisemalla. Se oli tosi kivaa, ja koska noita on täälläkin, olisi kiva päästä uudestaan käymään. Tän jälkeen, ei nyt ihan heti suoraan mutta hetkisen kuluttua, lähettiin käymään Tekniska museetissa. Siellä oli itseasiassa tosi mielenkiintoisia näyttelyitä, joita mä pääsin myös yksinäni tutkimaan muiden ollessa 4D-leffaa katsomassa. Mä en migreenini takia viitsinyt siihen mennä, koska jo pelkät 3D-leffat saa mut voimaan vähän kehnosti. Illalla vielä käytiin kaupassa ja sitten olikin jo kiva rueta nukkumaan.

Aamupalan jälkeen alettiin sit seuraavana päivänä suunnata Mall of Scandinaviaa (pohjoismaiden suurin ostoskeskus!) kohti. On se kyllä ihan tajuttoman iso, kauppoja siel on melkein 300... Hirviästi sieltä ei mitään tullu osteltua, mutta onpahan nyt nähty tuokin. Sen jälkeen oli hetki aikaa, ennen kuin lähdettiin kohti ABBA-museota. Vaikka en itse mikään suuri fani ole, museo oli tosi hieno ja mielenkiintoinen, ja olen tyytyväinen, että siellä käytiin. Sen jälkeen suunnattiin Gröna Lundiin, jossa me ei kyllä viihdytty kuin 15 min (muut varmaan oli siellä iltaan asti...), koska siellä oli aivan helvetisti porukkaa. No, siinä illalla sitten oli vielä kivasti aikaa, joten käytiin taas muutamassa kaupassa ja oltiin sitten hotellilla loppuilta.

Viimeisen hotelliaamupalan (rip) jälkeen oli aika suunnata Vanhaan kaupunkiin eli Gamla Staniin. Siellä ois ollu vielä paljon enemmän nähtävää, mutta meillä oli valtettavasti rajoitettu aika, joten kaikkea kivaa ei kerennyt nähdä. On ne rakennukset siellä kyllä aivan älyttömän hienoja... Itsehän siis tosiaan en tätä ennen ollut Tukholmassa käynyt ainakaan 10, ellei enempäänkin, vuoteen, joten kokemus oli kyllä aivan mahtava. Kiertelyn jälkeen meillä oli muutama tunti vapaata, joten me kierreltiin kauppakatua ja sitten vaan odoteltiin hotellilla muita. Kun kaikki oli saapuneet paikalle, lähdettiin me kohti satamaa. Oli ihan helvetin kuuma ja koska mulla oli mukana semmonen ~20 vuotta vanha kassi, jota on todella vittumaista raahata, ei ollut kovin nautinnollinen olo. Lopulta kuitenkin päästiin ihmismassojen läpi laivaan (pakko mainita, että mun viimeisestä laivalla olostakin oli kulunut tässä vaiheessa varmaan yli 10 vuotta).

Melkein heti tavaroiden hyttiin viemisen jälkeen suunnattiin syömään, ja oli muuten tautisen hyvää ruokaa. Hirviästi ei tuu ikinä syötyä missän, koska valitettavasti mulla on tosi rajallinen tila ruuan suhteen, ja muutenkin tän reissun kaikki syöminen närästää mua vieläkin. Siinä sitten kierreltiin kauppoja ja 19.45 alkoi Grease-musikaali. Tää oli eka kerta, kun katsoin musikaalin, ja täytyy sanoa, että oli aivan mahtava kokemus. Siis aivan huikia se oli. Ekaks sattu vähän huono paikka, mistä en nähny kun näyttelijöiden selät, mutta väliajalla pääsin onneks paremmalle paikalle, josta oli hyvä kattoa show loppuun. Sen jälkeen ei oikein muuta tehty kun kierreltiin laivaa ennen kuin mentiin nukkumaan. Itellä nukahtaminen kesti varmaan yli tunnin, koska piti totutella kaikkeen ryminään ja hytinään. Ei onneks tullut matkapahoinvointia, mut en sitten tiedä johtuiko se siitä, ettei mulle koskaan ole tullut laivassa paha olo, vai siitä, että mä otin varmuuden vuoksi matkapahoinvointilääkkeen ihan risteilyn alkumetreillä.

Aamupala oli laivallakin aika hulppea, ja sen jälkeen pakattiin laukut ja pian saatiinkin jo suunnata kohti terminaalia ja pois laivasta. Helsingissä ei tällä kertaa ollut aikaa palloilla, vaan aika lailla suoraan oli Onnibussiin noustava. Matka meni nopiasti, vaikka vähän kuuma olikin, ja siinä vähän yli neljän olinkin sitten jo kotona. Vaikia uskoa, että se reissu, jota tässä ollaan koko vuosi odoteltu ja johon ollaan niin hiki hatussa valmistauduttu, on nyt ohi. Kokemus oli aivan mahtava, ja mä olen todella tyytyväinen siihen, että päätin lähteä tähän projektiin mukaan.

Nyt sitten kaks viikkoa (pitäis varmaan rueta kurssitöitä tekemään...) ja koeviikko ennen kesälomaa. Loppurutistus vielä siis edessä. Hyvää kevään jatkoa kaikille!