Siirry pääsisältöön

I'm looking at you through the glass

2014. uusi vuosi, uusi alku, uudet mahdollisuudet. ei ehkä kaikilla. en usko että tästä vuodesta tulee ''mun vuosi'' mut en usko et tästä tulis jotenkin erikoisen huono. neutraali. kunhan kaikki vaan pysyis suunnilleen samana. en uskalla luvata mitään koska tiedän etten kuitenkaan tuu pitään niitä lupauksia. en oo ikinä luvannu uutena vuotena mitään, enkä tule lupaan.

tuntuu tekopyhältä. osa musta haluais jo että tulevaisuus ja kaikki sellaset asiat ois jo täällä, mut osa musta haluaa jäädä ikuisiks ajoiks istuun tähä sängylle, tuijottaan valoja jotka luo jonkinlaista lohtua tähän pimeeseen. osa musta haluaa jäähä paikalleen, osa haluaa vaan mennä eteenpäin, ees jotenkin. saa nähä mitä tästä vuodesta tulee.

koska on jo keskiviikon puolella meinaa se sitä että huomenna on taas koulua. no, on hyvä tuudittautua ajatukseen että ei oo kun kaks päivää ennen viikonloppua ja seuraaval viikol vaan 4 päivää. no, en tiedä. sinänsä mä en tykkää jäädä tänne pimeeseen istuun koska sillon mulle tulee älyttömän turha ja lohduton olo mut toisaalta en tykkää olla valossa koska siinä on liikaa toivoa. turhaa toivoa.

no jaa. viettäkää nyt vielä aikaa rakkaittenne kanssa ennen ku täytyy palata arkeen ja rutiineihin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Falling on

  Song of the day;; → Sigríður - Interconnectivity -- En kamalasti jaksanu mitään tänään järjestellä koska kädet ja jalat on aivan vitun liian poikki eilisestä, mut laittelin vähän kenkiä vaatehuoneeseen sekä kirjoja, mangaa ja levyjä kirjahyllyyn. Laittelin myös vähän ledvaloja, kun tykkään iltaisin olla muuten pimiässä mut sillein että on muutama tommonen valoketju päällä. Eihän mulla mikään kiire ole, että pitäis kaiken olla heti tiptop-kunnossa. Huomenna fysioterapia heti aamusta ja sen jälkeen käyn kaupassa.

Zombie

  Song of the day;; → TesseracT - Of Mind - Nocturne Climb You're dehydrated Fly Your wings are jaded Cry You're enervated Die For what you believe in Try You've nearly made it Why? You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Can we save us from ourselves? (This is the saviour and its form) You can break through Wake me up Tell me it's gone False hope sells lies I won't buy We are still one Let's attempt escape Melancholia will feed We'll admit defeat The Vox Populi will cease The air is thickening We are drifting You're the plague within my dreams Soaring through an atmosphere of an adequate lack of strength And we're responsible (And we're responsible) The truth is that it will end here Denial's an impairment of your fear Can we save us from ourselves? Ca...

Swordmaster

Olkoon tämä niitä harvoja kertoja, kun tänne tulen suomeksi jotain selittämään. Mä olen alkanut hieman vierastaa omalla kielelläni blogeihini tai mihinkään muuallekaan netissä kirjoittamista, koska tykkään englannista enemmän, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että tää täytyy tehdä. Kello on 28 yli yksi yöllä, lauantaina 4.10.2014. Lukion eka jakso päätty just. Kokeet meni miten meni. Kemian pääsin just ja just läpi. Biologia ei menny sen paremmin. Äikkä ja enkku meni kiitettävästi, mutta niin ne aina. Vittu, mä luulin, että saisin ees vähän helpotusta tähän jatkuvaan pelkoon ja ahdistukseen rutiinien kautta, mut tää koulu on vaan lisännyt niitä. En tiedä, johtuuko se sit siitä, etten mä yksinkertaisesti oo tarpeeks fiksu, vai siitä, ettei mulla oo ketään. On vaikeeta kattoa kaikkia ihmisiä, nauramassa, hymyilemässä tyttö- ja poikaystäviensä ja kavereidensa kanssa, ja olla vaan yksin niiden keskellä. Mä pidän kyllä omasta seurastani tietyssä määrin, mutta kun se on ainoaa seuraa, jot...