BLOOD RED ROSES.

  Song of the day;; → The Secret Society - Las Pistas Falsas Conducen al Desamor Interpretamos todas las señales De forma errónea y casi despiadada Y acordamos que era amor lo nuestro Cuando aquello de amor no tenía nada Nos la jugamos con nuevos dolores Y malgastamos nuestras madrugadas Arrinconados en sitios mugrientos Con gente oscura, borracha y drogada Cogimos motos en calles desiertas Con el primer sol de la mañana Nos persiguieron policías secretas Si no existían se los inventaba Y por ella me convertí en esto En alguien que no decía que no a nada Justifiqué los medios con los fines Y acabé como la gente que odiaba A su lado siempre tuve miedo Aunque vi cosas que no imaginaba: Descubrí el poder de la belleza Y su cuerpo se convirtió en mi entrada A un laberinto de gestos ambiguos A un nuevo concepto de distancia Y aprendí que la gente sencilla Era gente que no le interesaba Y pasamos mañanas enteras Mirando el techo tumbados en camas Intentando reconstruir la noche Mitad con sed

  Song of the day;; → Jon Hopkins - The Field -- Käytiin tänään pyörähtämässä Kittilän markkinoilla. Ei viivytty mitenkään älyttömän kauan ko alkoi satamaan. Sunnuntaina sitten suunnataan takas Lepikälle.

  Song of the day;; → Dark Tranquillity - Atoma I will not play along With things I find unfair I will not mount defenses Against unjust attacks This land was never given We built this on our own It's sanity dependent Whether we rise or fall Whether we rise or we fall One for the night, one for the uncontrolled Hold your feet to the ground To the end of our time for the rest of our lives Hold your head up high To the end of our time for the rest of our lives Secretly I hope That nothing ever comes of this And you are not alone in wanting to come back To a place where it won't matter just what side you're on It's where our lives are branded What's underneath will overcome What's underneath will overcome One for the night, one for the uncontrolled Hold your feet to the ground To the end of our time for the rest of our lives Hold your head up high To the end of our time for the rest of our lives Now it's time to stand up tall One for the night, one for the unco

 Kello on tällä punaisella minuutilla 00:23. On torstai, 4. heinäkuuta vuonna 2024. Mulla on päivää alle viikon päästä synttärit. Täytän 26, mikä tuntuu ihan helvetin laittomalta. Ei musta tunnu yhtään sen viisaammalta tai aikuisemmalta, kuin sillon, kun täytin vaikkapa 21. Omalla tavallaan tuntuu, että aika kuluu ja vanhenen kyllä fyysisesti, mutta en henkisesti. Tiedostan toki sen, että olenhan mä itse asiassa kasvanut henkisesti hyvin paljon tässä vuosien aikana, mutta ehkä se, että mun perusluonne kaiken tän masennuksen, ahdistuksen ja syömishäiriön alla on kuitenkin jollain tavalla pysyny samanlaisena. Istun tällä hetkellä ruokapöydän ääressä meidän mökissä Ylläsjärvellä. Ollaan tänä vuonna meidän perinteisellä Lapin reissulla vähän aikasemmassa vaiheessa kuin yleensä. Tultiin tänään (tai no, eilen jos ihan tarkkoja ollaan) Sallasta tänne, matkalla pysähdyttiin Sodankylässä. Tutut maisemat rauhottaa mieltä. Kuten mä tuossa jo jokunen päivä sitten sanoin, mä olen aika varma siitä,

  Song of the day;; → John Joubert, Birmingham Conservatoire Chamber Choir, Domonkos Csabay & Paul Spicer - Autumn Rain, Op.105 -- Ylläsjärvellä ollaan! Mulla on viikon päästä synttärit. Mitä helvettiä.

  Song of the day;; → Tehosekoitin - Valonkantaja Yön huveissa Tylsää ja kaunista Laiskana soi musiikki Katso mua nyt Suutele mua Valehtele kauniisti Hei valonkantaja Viaton et ole sinäkään Hei rakkauden antaja Ei oo mitään menetettävää Kaupunki on autiomaa Yksinäisen kulkea Vain tämän yön Lohdutan sua Mustelmille sut rakastan Hei valonkantaja Viaton et ole sinäkään Hei rakkauden antaja Ei oo mitään menetettävää Hei valonkantaja Viaton et ole sinäkään Hei rakkauden antaja Ei oo mitään menetettävää Hei Hei -- Käytiin tänään Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa. Oli tosi mielenkiintoinen visiitti. Huomenna lähetään sitten Ylläkselle.